Kaamos

Kaamos eli polaariyö on vuotuinen ajanjakso, jonka aikana aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Ilmiö esiintyy maapallon napapiireillä ja niitä korkeammilla leveysasteilla. Mitä lähemmäs napoja mennään, sitä aikaisemmin kaamos alkaa ja sitä pidempi on kaamosaika.

Jos valo ei taipuisi ilmakehässä, napapiiri olisi sen alueen rajana, jossa auringon keski­piste pysyy yhtenä päivänä vuodessa horisontin alapuolella. Pohjoisella napa­piirillä tämä tapahtuu talvi­päivän­seisauksena 21. tai 22. joulukuuta ja eteläisellä napapiirillä 21. tai 22. kesäkuuta (eli pohjoispuoliskon kesäpäivänseisauksena). Samoin napa­piirit olisivat myös kesän yöttömän yön rajana. Nykyisin auringonnousu määritellään kuitenkin auringon ylä­reunan, ei keski­pisteen mukaan. Auringon suuri koko ja valon taipuminen saavatkin aikaan, että auringon ylä­reunan mukaan määritellyn pohjoiskalotin kaamoksen etelä­raja on suunnilleen yhden leveysasteen verran pohjoisen napapiirin pohjoispuolella. Suomessa kaamoksen raja kulkee hieman Sodankylän eteläpuolitse. Vastaavasti etelässä eteläkalotin kaamoksen pohjoisraja on suunnilleen saman verran eteläisen napapiirin eteläpuolella, eli Rotheran tienoilla.

Ihmisiin kaamos saattaa vaikuttaa kielteisesti, ja pimeys voi laukaista kaamosmasennuksen tai aiheuttaa ylimääräistä väsymystä, kaamosväsymystä.

Suomen pohjoisimmassa pisteessä kaamos kestää noin 51 vuorokautta.