Skye (gaeliksi An t-Eilean Sgitheanach) on Skotlannin Sisä-Hebridien saariryhmän suurin saari. Saaren pinta-ala on 1 656,25 km² ja asukasluku runsaat 10 000. Saaren tärkein asutuskeskus on Portree. Noin kolmasosa saaren asukkaista puhuu yhä gaelia, vaikka taitajien määrä on ollut vähenemään päin. Saari kuuluu Ylämaan alueeseen. Matkailusta on tullut tärkeä elinkeino.
Saaren kallioissa on nähtävissä tuhansittain muinaisia dinosaurusten jälkiä saaren ainutlaatuisen geologisen historian ansiosta.
An Corranista on löytynyt jäänteitä mesoliittisistä metsästäjä-keräilijöistä.[1] Myöhemmällä rautakaudella alueella asui luultavasti piktejä. Clach Ardista on löytynyt piktien symboleilla koristettu eräänlainen riimukivi.[2]
Gaelinkieliset maahanmuuttajat asettuivat saarille ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Viikingit hallitsivat sitä 800-luvulta 1100-luvulle.[3]
Viikinkien jälkeen saarta hallitsivat MacLeodin ja MacDonaldin klaanit.[4] 1700- ja 1800-luvuilla köyhyys ajoi monia torppareita ulkomaille. Britannian torpparilait tulivat voimaan 1886–1911 ja paransivat heidän asemaansa. Saman aikaan valtio alkoi maksaa tukiaisia perunan ja karjan kasvattajille.[3]
↑ An Corran, Staffin, Skye: a rockshelter with Mesolithic and later occupation. Natinal Museums Scotland. Arkistoitu 7.9.2014. Viitattu 7.9.2014. ↑ Clach Ard Undiscovered Scotland. Viitattu 7.9.2014. ↑ a b Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä EB ei löytynyt ↑ Isle of Skye Kyle of Lockhalsh. Arkistoitu 14.3.2014. Viitattu 7.9.2014.
Lisää uusi kommentti