Sombrero de charro ( Sombrero )

Sombrero (espanjan sanasta sombrero, 'hattu') on meksikolainen leveälierinen ja teräväkupuinen hattu. Lierin tarkoitus on suojata hatun kantajan päätä, niskaa ja olkapäitä porottavalta auringolta. Sombrero kehitettiin Meksikossa espanjalaisen lierihatun pohjalta. Sombreroja käytetään myös Yhdysvaltain eteläosissa, Etelä-Amerikassa ja Filippiineillä.

Suurimmissa sombreroissa on leukaremmi. Perinteisen meksikolaisen sombreron lieri kaartuu reunasta ylöspäin. Meksikolaisen sombreron lieri saattaa olla jopa 60 senttimetriä leveä.

Sombreron juuret ovat 1400-luvun Espanjassa. Luultavasti Córdobasta ja Andalusiasta lierihattu tuli siirtolaisten mukana Meksikoon, missä intiaanit ja uudisasukkaat levensivät sen lierejä paremmaksi suojaksi paahtavalta auringolta, ja näin syntyi tunnusomainen meksikolainen leveä sombrero.

Sombrero on Meksikossa edelleen tärkeä perinteinen asuste ja tunnistettava kansallissymboli. Sombreroa käyttävät esimerkiksi mariachimuusikot sekä perinteiset hevosmiehet charrot. Juhlapäähineenä käytetään joskus kaikkein leveimpiä malleja, työpäähineinä ja ulkopäähineinä kevyitä olkisombreroja. Hienompi väki käyttää ruskeaa, valkoista tai harmaata huopasombreroa, maalaiset halvempaa oljesta valmistettua.

Sombrerosta kehittyi Yhdysvalloissa cowboyhattu. Sombrerojen käyttö levisi 1800-lukuun mennessä Meksikosta kauppayhteyksien myötä myös Filippiineille.