Białowiezan metsää Puolan puolella

Białowieża oli visentin viimeisiä esiintymisalueita maailmassa ensimmäiseen maailmansotaan saakka, jonka kuluessa sotilaat ja salametsästäjät tappoivat metsien viimeiset visentit.[1] Sodan jälkeen vuonna 1929 neljä visenttiä hankittiin kasvatettavaksi eläintarhoista ja Länsi-Kaukasukselta, jossa visenttejä eli vielä vähän aikaa.lähde? Vuonna 1932 Białowieżan metsistä tehtiin kansallispuisto. Alue selvisi toisesta maailmansodasta vaikeakulkuisuutensa takia varsin vähin vaurioin, vaikka puolalaiset ja venäläiset partisaanit piiloutuivat metsiin Natsi-Saksan hyökätessä. Vuonna 1951 ensimmäiset visentit palautettiin metsiin, ja näistä yksilöistä alkunsa saanut populaatio on pikkuhiljaa kasvanut ja levittäytynyt muualle Valko-Venäjälle.lähde? Nykyisin puistossa elää noin 300 visenttiä.[2]

Valko-Venäjän puolella puistoa sijaitsee hallituksen residenssi Viskuli, jossa neuvostotasavaltojen johtajat allekirjoittivat vuonna 1991 sopimuksen Itsenäisten valtioiden yhteisön muodostamiseksi, mikä johti myöhemmin samana vuonna Neuvostoliiton lakkauttamiseen.

Euroopan unionin tuomioistuin on määrännyt, että Puolan on lopetettava laajamittaiset hakkuut Białowiezassa. Marraskuussa 2017 tuomioistuin määräsi 100 000 euron päivittäisen uhkasakon, mikäli hakkuut eivät lopu. Puola on perustellut hakkuita kirjanpainajan leviämisen estämisellä ja sienestäjien turvallisuudella.[3]