Heettiläiset

Heettiläiset (joskus myös heetit) olivat nykyisen Turkin alueella pronssikaudella asunut sotaisa kansa, joka toi raudan Eurooppaan. Heettien suuruudenaika oli 14. vuosisata eaa.

Heettiläisaluetta oli Keski-Turkissa Halys-joen mutkassa. Pääkaupunki Hattuša sijaitsi lähellä Boğazkalea Çorumin maakunnassa.

Heettiläisten kieli oli indoeurooppalainen kieli tai läheistä sukua näille kielille. Heettiläiset saivat kieleensä hattilaisia, babylonialaisia ja hurrilaisia vaikutteita. Heettiläiset lienevät kutsuneen itseään nasililaisiksi tai nesililäisiksi.

Ennen heettiläisiä Vähässä-Aasiassa asui hattilaisiksi kutsuttu kansa, ja tätä nimeä egyptiläiset käyttivät heettiläisistä myöhemmin. Heettiläisten ryöstöretki luhisti Vanhan Babylonian, ja heidän laajenemisensa tuhosi Mitannin valtion. Eräässä vaiheessa heettiläiset sotivat Egyptiä vastaan Levantissa, nykyisen Israelin, Jordanian ja Syyrian alueella.

Heettiläiset osasivat nuolenpääkirjoitusta ja heillä oli oma hieroglyfikirjoitus. He olivat kuuluisia hevosten kasvattajia ja tunnettuja taidokkaasti tehdyistä sotavaunuistaan.

Heettiläisvaltakunta romahti noin 1180 eaa. merikansojen hyökkäykseen. Sen jälkeen jäi muutamaksi sadaksi vuodeksi heettiläisiä pikkuvaltioita.