風水 ( Fengshui )

Fengshui (kiin. 風水, fēngshuǐ, tuuli-vesi) on tuhansia vuosia vanha kiinalainen ympäristöoppi. Fengshuin päämääränä on luoda rakennettu ympäristö, joka edistää ihmisen hyvinvointia. Fengshuin peruskäsite on qi-elämänenergia, jonka vapaata virtaamista fengshuissa pyritään monin eri tavoin parantamaan. Muita keskeisiä periaatteita fengshuissa ovat esimerkiksi ilmansuuntien vaikutukset, ”viisi elementtiä”, jin ja jang sekä numeroiden ja mittojen merkitykset.

Fengshui perustuu muinaisten kiinalaisten havaintoihin siitä, millaisissa paikoissa oli parasta asua ja tuottaa ravintoa. Ilmiön syyksi he käsittivät näkymättömän maailman energiavirrat ja sopusoinnun näkyvän maailman kanssa. Periaatteet yhdistyivät fengshui-opiksi ensimmäisen vuosituhannen jaa. aikana, ja siihen syntyi useita koulukuntia. Kiinassa fengshui on edelleen suosittua niin sisustukseen kuin suotuisan paikan löytämiseenkin talolle, vaikka puolue pyrkiikin rajoittamaan sen käyttöä taikauskona. Länsimaihin fengshui tuli 1900-luvun lopulla sisustus- ja järjestelyoppina. Länsimaisesta näkökulmasta monet fengshuin periaatteet on nähty epätieteellisinä.